Luvattua lämpimämpää päivää ei tullutkaan, joten treeniolosuhteet olivat keskiviikkona oikein mukavat. Treenasimme nyt eri kentällä kuin ennen ja tämän ehdoton plussa oli viileämpi varjopaikka. Hivenen pilvinen taivas toki auttoi myös. Olin jo eilen illalla ilahtunut siitä, että pelaajat olivat ottaneet mukaansa vesi/mehupulloja. Kyllä sinne jotain ilmeisesti menee perille kun tänäänkin niitä ovat vielä mukanaan kantaneet. Suurta hurraata ei saanut se, että tänäänKIN pelaajat pääsivät treenien jälkeen uima-altaaseen. Pakko kyllä nostaa hattua sille kouralliselle, jotka tulivat sinne omatoimisesti, täysin rauhallisina hoitivat homman kotiin, ja poistuivat. Ketäänhän sinne ei voi pakottaa mutta voisin kuvitella että jossain vaiheessa tämänkin "kiusaamisen" ymmärtävät ;)
Tänään päivä oli huomattavasti rauhallisempi. Treenien tempo toki oli ihan normaali mutta tunnelma lieneen tasoittunut koska ollaan jokainen kotiuduttu jo paikkaan. Ruuan luokse ei tänään tarvinnut mennä vaan se tuli meidän luoksemme. Ihana catering-tyttö oli tehnyt minulle varta vasten oman leivän kun ei periaatteessa juurikaan viljatuotteita syö. Leipä oli ihan jees, mutta ne sisukset :D Sanotaan vaikka näin että kalkkunaa oli yhden suomalaisen kalkkunaleikkelepaketin verran. Tokihan myös sipsejä (???), cheddaria ja salaattia. Kuva kertokoon..
Treenikentät eivät ole kovinkaan ihmeellisiä. Kuten kuvasta näkyy niin nurmikko on kohtalaisen kuivaa, pohja on kohtalaisen muhkurainen ja paikka paikoin vähän märkä ja mutainen. Ei kuitenkaan mikään mutakenttä kokonaisuudessaan. Toki, näillä kentillä on todennäköisesti tätä kulutusta vähän eri tavalla kuin meikäläisten nurmikentillä, että sen puoleen ehkä voi antaa sen anteeksi. Pohjasta tunsi kuitenkin jo ensimmäisenä päivänä sen, että se tulee olemaan todella kova pelaajien jaloille. Ei ole ihan yksi eikä kaksi jotka ovat valitelleet jalanpohjiaan ja penikoitaan. Toisaalta kun he lauantaina pelaavat AT&T:llä niin ehkä tämä kaikki on ollut sen arvoista.
Cramerin huoltopussukka. Mitä tuolta ei löytynyt, sitä ei kauheasti tarvittu :)
Mitään suurempia loukkaantumisia tai muita ei ole sattunut. Hyvä ehdottomasti niin. Pientä kuhmua sinne, ja mustelmaa tänne. Normaalia jefupelaajan elämää. Osalla on toki tilanne, että vanhat vammat alkavat näkyä ja tuntua koska treenataan kaksi treeniä päivään. Suurin osa kuitenkin tulee tilanteesta, ettei kausi ole vielä alkanut. Ikävin ehkä on ollut eräs olkapää jossa on vanha vamma alla. Se oli ensimmäisen päivän tasolla "ihan jees" mutta toisessa treenissä jo tuntui. Sitä on teipattu kokoajan ja muutenkin hoidettu. Eilen se alkoi näkyä ja tuntua sen verran, että treenaaminen hieman häiriintyi. Tänään se kuitenkin teipattiin vielä tukevasti mutta.. Lopputulos oli että olkapää käytiin näyttämässä sairaalassa varmuudeksi. RTG ei näyttänyt onneksi mitään mutta tuomio oli loppuviikolle että "OUT". Kotimaassaan hän menee tietysti vielä magneettiin.
Näin ollen vemppaosaston määrä on tällä hetkellä 1. Pakko myöntää, että välillä täällä unohtaa sen, että nämä ovat junioreja. Nano sanoikin hyvin että "looks like a real man but he is just a boy". Loppuun asti tämäkin 16-vuotias sankari puri hammasta ja pidätteli kyyneleitä mutta itkuhan siinä tuli. Ja hyvä niin. Uloshan tuollaiset tunteet pitää päästä koska hulluahan se olisi ettei muka ketuttaisi. Odotuksia, toiveita, halua, voimaa, taitoa ja puf..treenit oli siinä. Sairaalasta tullessa oli kuitenkin jo paljon reippaamman näköinen tapaus (ehkä hyvällä lääkityksellä oli asiaa myös...) ja se on pääasia. Pidän todella peukkuja sille, ettei enää tarvitse ajatella kenenkään osalta sairaalaan lähettämistä.
Päivä on ollut todellakin rauhallisempi ja helpompi omalla tavallaan. Pelaajista huomaa selvästi miten he tulevat rohkeammaksi ja löytävät uusia kavereita. Tänäänkin altaalla muutama sellainen pelaaja uskaltautui puhumaan englantia kanssani vaikka ennen olivat ihan vaan "puhumattomia". Täällä huomaa hyvin sen, että sillä ei ole oikeastaan mitään väliä miten sitä englantia puhuu, pääasia että puhuu.
Päivän ihmetykset:
- Miksei kukaan kävele mihinkään? Siis todellakaan..mihinkään? Paljon tulee hulluja katseita kun kävelee johonkin..
- Miksi kaikkien asioiden pitää toimia jollain napilla/kortilla/rahalla/pyytämällä?
Päivän parhaat:
- Reipas italialainen nuorimies joka kertoi että hän on täysin addiktoitunut Suomeen. Haluaa tulevaisuudessa asua siellä ja tehdä siellä töitä. Tiesi kaikkea hassua jopa revontulista ja muista. Ihmetteli mm. että olen käynyt joskus Rovaniemellä. Ihmetteli myös sitä, että miten minulla voi olla täällä kylmä (istuskelin shortsit jalassa ja huppari päällä pihalla). Iso plussa hänelle myös siitä, että on Cowboys-fani ;)
